Kuntien kestävän kehityksen ja menestymisen edellytyksenä on ennen kaikkea yrittäjyyden voimakas ja monitasoinen tukeminen talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi. Menestyvien yritysten taustalta löytyy puolestaan aina innovatiivinen yrittäjä, joten yrittäjyyden kokonaisvaltaiseen alueelliseen ja kestävään kehittämiseen on kunnan syytä panostaa nykyistä suunnitelmallisemmin.
Yrittäjyyden peruskoulutusta on saatavilla melko runsaasti. Nykyisin on mahdollista suuntautua yrittäjyyteen jo lukio- ja ammatillisella tasolla sekä korkeakouluissa. Haasteena on kuitenkin koulutuksen käytännön tukitoimien ja jatkokehittämisen hajanaisuus eri tasoilla. Lisäksi koulutuksen integroimisessa ja verkostoimisessa yritysmaailmaan ja yrittäjäjärjestöihin on vielä paljon kehittämistä. Muutamia yrityksille suunnattuja alueellisia infrahankkeita on kunnissa toteutettukin. Hallinnollisilla ja veropoliittisilla ratkaisuilla voitaisiin käytännössä saada kunta vetovoimaiseksi yrittäjyyskaupungiksi, esimerkiksi aloittavien yrittäjien sitouttamisella kunnan alueelle määräaikaisella verovapaudella sekä tarjoamalla laadukkaampaa asiantuntijaperusteista tukea.
Yrittäjyys on kuitenkin edelleen paikoin voimatonta ja lyhytaikaista. Tilastojen mukaan kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen noin 28 % yrittäjistä lopettaa toimintansa, ja luku kasvaa merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana. Lisäksi yli 90% suomalaisyrityksistä on pienyrityksiä, joiden henkilöstömäärä jää alle viiden. Taloudelliset haasteet muodostavat vain osan haasteista, sillä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen kaivattaisiin lisäpotkua. Lisäksi jatkuva moninaisen tekniikan kehittyminen ja muuttuvan liiketoimintaympäristön sekä ikääntymisen ja yrittäjäsukupolven vaihtumisen haasteet edellyttävät kunnalta kokonaisvaltaista tietojohtamista – systemaattisempaa ja pitkäjänteisempää elinkeinopolitiikan tutkimus- ja asiantuntijapohjaista kehittämistä.
Avainkysymyksenä on myös yrittäjien tietopääoman kehittäminen, joka merkitsee käytännössä tiedon ja osaamisen siirtämistä tuotteisiin, palveluihin ja toimintamalleihin sekä niiden kaupallistamista ja oikeuksien turvaamista. Lisäksi yrittäjien menestyminen kaipaisi yhteistyöverkostojen luomista sekä maksukykyisiä asiakkaita. Innovatiivisen yrittäjyystoiminnan luomiseksi pitäisi kuntiin perustaa yrittäjyyden StartUp- ja yrityshautomotoimintaa varten Innopoli -tyyppinen ’Piilaakso’, jossa yrittäjät voisivat verkostoitua ja luoda uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia sekä tehdä yrittäjyyteen liittyvää laadukasta tutkimustyötä yhteistyössä pitäjien kanssa. Yrittäjyyden Innopoliin olisi helppoa saada myös yliopistokampuksia sekä yrityksiä mukaan pitkäjännitteiseen käytännön yhteistyöhön. Sitran yrityskyselyn mukaan yli puolet hämeenlinnalaisyrityksistä potee kasvavaa osaajapulaa, johon yrittäjyyden edistäminen toisi osaltaan ratkaisuja. Lisäksi yrittäjyyden Innopoli mahdollistaisi opiskelijoille luontevan ja korkeatasoisen jatko-opiskelun omalla paikkakunnalla, jolloin opiskelijoiden muuttotappio vähenisi merkittävästi. Se myös houkuttelisi uusia opiskelijoita ja loisi uutta veto-, pito- ja valovoimaa kuntiin.
Martin Stenberg
Liiketalouden yliopettaja; FT, VTM