Tietoyhteiskunta, tietopääoma, tiedolla johtaminen ja digitaalisuus ovat pian arkipäivää. Valtaosa kasvavasta tiedostamme on määrällistä tietoa (data), jota ei voi hyödyntää ilman tulkintaa. Datan kerääminen puolestaan edellyttää ennakkoon määriteltyjä rakenteita (meta) ja niihin liittyvien suhteiden tuntemista (tietämys). Tulkintaan vaikuttavat ideologiset, poliittiset, uskonnolliset ja uskonnottomat maailmankatsomukset (semantiikka) sekä kulttuuri ja koulutus (pragmatiikka).
Lyotardin mukaan tieto ja valta ovat syvästi kietoutuneet toisiinsa ja ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Vallankäyttäjien tulkinnat ovat toimineet tiedon portinvartijoina kautta historian. Kommunismin romahdettua 90 -luvun alussa laajentuneen tiedonsaannin vaikutuksesta, hämmästeltiin poliittisten ja sosiologisten portinvartijoiden välinpitämättömyyttä. Julkisessa viestinnässäkin väisteltiin eettisiä ja moraalisia periaatteita. Nykyisin lehdistön keskittyminen vaikuttaa myös uutisointiin – laaja-alainen kriittinen tieto on katoamassa. Kyberuhkat ja trollaus ovat nykypäivän lisääntyviä tiedollisia uhkia. SOME on tuomassa portinvartijoiksi myös äänekkäät ja aktiiviset kansalaiset – tiedon arvo on pirstaloitumassa.
Tutkimusstrategioihin sisältyy teorioita, menetelmiä ja malleja sekä erilaisia tieto- ja ihmiskäsityksiä, jotka määrittävät tiedonhankinta- ja analyysitapoja sekä rajaavat tutkimustavoitteita. Tieteenfilosofinen erottelu tieteellisen ja arkitiedon välillä ei ole onnistunut, sillä ero onkin vain abstraktiotasossa. Tieto perustuu luotettaviin aistihavaintoihin ja moniulotteista tietoa tihkuvaan luonnon systemaattiseen havainnointiin. Taustalla vaikuttavan naturalismin perustana ovat luonnolliset tapahtumat ja prosessit sekä selitysperusteina niiden luonnolliset syyt ja seuraukset. Tähän perusteettomaan rajaukseen sisällytetään naturalismi parhaana ja jopa ainoana tapana tehdä tiedettä. Reduktionismi puristaa älykkään ihmisenkin vain kasaksi materiaa, jolloin oppimisen edellyttämä luovuus ja vapaa tahto unohtuvat. Kaikki materialismiin sisältymätön siirretään irrationaalisena välinpitämättömästi sivuun, vaikka universumin, elämän ja tietoisuuden sekä niiden keskiössä olevien moniulotteisen informaation ja älykkyyden synty edellyttävät uudenlaista ja laajempaa tieto- ja ihmiskäsitystä. Näin portinvartijaksi asettuu tieteen papisto, joka hallinnollisin ja retorisin kehäpäätelmin edistää naturalismia kritiikittömästi jo peruskoulussa.
Historian tutkijoiden mukaan tieteen vallankumouksen mahdollistajana oli kristillinen teismi, joka johti systemaattisen universumin ja luonnonlakien löytämiseen sekä oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn. Jos pluralistinen tieto- ja ihmiskäsitys sekä kyseenalaistava, itsekriittinen ja avoin tiedekäsitys saisi enemmän vaikutusvaltaa, pääsisivät myös koulutus, luovuus ja innovatiivisuus sekä moniulotteisen informaation hyödyntäminen hedelmälliseen kasvuun johtaen Suomen monialaiseen menestykseen!